Jo 5000 vuotta sitten on voinut Kähtävän alueella liikkua ensimmäiset kulkijat. Tähän viittaa löytyneet kampakeraamiset esineet. Vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaarenrauhan rajakirjassa mainitaan, että Kähtävä jäi Venäjän omistukseen. Ruotsi sai kuitenkin majavien pyyntioikeuden Kähtävänojan alueeseen.

Pysyvämpää asutusta on Kähtävänojan varrelle asettunut 1400-luvun lopulla. Seuraavalta vuosisadalta löytyy maininta neljästä talosta, joista vanhin jaettiin vuonna 1580. Jaon myötä syntyi seitsemän nykyasukkaillekin tuttua kyläkuntaa; Törri, eli nykyinen Heikkilä, Hemmilä, Mattila, Haarala, Kiimamaa, Rajaniemi ja Anias.

Kylä tunnetaan myös nimellä pottukylä. Nimi juontaa juurensa aina 1800-luvulle asti, jolloin taitavana viljelijänä tunnettu Mattilan vaari voitti perunanviljelyskilpailun. Palkintopokaalin veivät valitettavasti metsärosvot, mutta nimi on säilynyt näihin päiviin saakka.

Kähtävä-nimen historiaa

Kylän nimen synnystä on useampiakin arvioita. Sieviläissyntyinen tutkija Aarre Alopeus on vuonna 1994 valmistuneen laajan Pähkinäsaaren rauhanrajatutkimuksen (Novgorodin rajalla) perusteella hyvin varma siitä, että Kähtävä-sana juontuu latinankielisestä Käki-lintua tarkoittavasta sanasta Kedheve.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiyksikkö on vastannut kyläyhdistyksen kyselyyn, että Kähtävä-nimi saattaa vääntyä Inarin saamen muodosta ”Kähtee” = Kaakkuri (kuikan sukuinen lintu).

Näiden nimiperusteiden pohjalta Ari Karvonen on suunnittellut Kähtävän kylän logon, joka kuvaa tyylitellen lintua.

Sähkö Kähtävälle

Alavieskassa ei ollut vielä 1900-luvun alussa sähkövirtaa. Kähtävän kylällä heräsi kuitenkin kiinnostus sähkön hankintaan, sillä kylällä melkein jokaisen talon isäntä oli käynyt Amerikassa ja nähnyt siellä sähkövalot. Niinpä taitavana puhujana tunnetun Jaakko Räihän ei tarvinnut vuonna 1917 Kähtävällä paljon sähköasiasta valistaa. Markkinoille tullut sähkömoottorilla toimiva puimakone antoi myös vauhtia asialle.

Sähkön hankinnassa puuhamiehinä olivat Matti Marjakangas, Erkki Hukka ja poikansa Antti, Oskari Heikkilä sekä Jaakko Räihä. Kannuslainen Korpelan Voima toimi tuolloin jo Rautiossa ja sieltä sähkölinjaa ryhdyttiin Kähtävälle suunnittelemaan. Rautiosta löytyi Alfred Niemelä töitä tekemään ja valvomaan. Riittävä osakkeiden määrä oli edellytys sähkölinjan vetämiselle ja alusta lähtien lähes koko kylän talot liittyivät osakkaiksi.

Sähkölinjan rakentaminen ja sähköjohtojen asentaminen tehtiin osakkaiden voimin. Lopulta syyskesällä 1921 ilmoitettiin, että sähkövalot syttyvät määrättynä lauantaina klo 19.00. Sittemin sähkön tarve huomattiin muuallakin ja hanke eteni Alavieskan kirkonkylän suuntaan Rajaniemen muuntajasta Tervanevaa pitkin.

Lataa ja lue koko kuvaus sähkön saapumisesta Kähtävälle tästä.