Historia

Löytyneiden kampakeraamisten esineiden perusteella Kähtävällä lienee ensimmäiset kulkijat liikkuneet jo 5000 vuotta sitten. Pysyvämpää asutusta on Kähtävänojan varrelle asettunut 1400-luvun lopulla. Seuraavalta vuosisadalta löytyy maininta neljästä talosta, joista vanhin jaettiin vuonna 1580. Jaon myötä syntyi seitsemän nykyasukkaillekin tuttua kyläkuntaa; Törri, eli nykyinen Heikkilä, Hemmilä, Mattila, Haarala, Kiimamaa, Rajaniemi ja Anias. 

Kylä tunnetaan myös nimellä pottukylä. Nimi juontaa juurensa aina 1800-luvulle asti, jolloin taitavana viljelijänä tunnettu Mattilan vaari voitti perunanviljelyskilpailun. Palkintopokaalin veivät valitettavasti metsärosvot, mutta nimi on säilynyt näihin päiviin saakka.

Vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaarenrauhan rajakirjassa mainitaan, että Kähtävä jäi Venäjän omistukseen. Ruotsi sai kuitenkin majavien pyyntioikeuden Kähtävänojan alueeseen.

Kylän nimen synnystä on useampiakin arvioita. Sieviläissyntyinen tutkija Aarre Alopeus on vuonna 1994 valmistuneen laajan Pähkinäsaaren rauhanrajatutkimuksen (Novgorodin rajalla) perusteella hyvin varma siitä, että Kähtävä-sana juontuu latinankielisestä Käki-lintua tarkoittavasta sanasta Kedheve.
 
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiyksikkö on vastannut kyläyhdistyksen kyselyyn, että Kähtävä-nimi saattaa vääntyä Inarin saamen muodosta "Kähtee" = Kaakkuri (kuikan sukuinen lintu).

Kylän logon aihe lähtee näistä nimiperusteista. Kähtävän kylän logo kuvaa tyylitellen lintua ja sen on suunnitellut Ari Karvonen.